Viimeisen vuoden tuskasta

Tarkoitukseni on väitellä tutkimuksestani ensi vuonna, eli 2013. Väitöskirja on suunnilleen alkuperäisessä aikataulussa, jossa ajoitin valmistumisen keväälle 2013. Sillä, valmistunko keväällä tai syksyllä, ei ole maailman suurinta merkitystä. Kunhan nyt valmistun ja pääsen miettimään seuraavia työttömyys.... anteeksi työjaksojani.

Todennäköisesti valmistumisjuhlani ovat Roomassa syyskuun lopulla, mutta tämän päätöksen aika ei ole vielä. Ensin pitäisi saada väitöskirjan ensimmäinen versio, käsikirjojitus, valmiiksi tämän kuun aikana. Kiireinen kesä on tiedossa, mutta eiköhän siitä jonkun näköinen paketti saada kursittua kasaan. Sen jälkeen koittaa kiireinen syksy, kun käsikirjoituksen pohjalta lähdetään väitöskirjaa muuttamaan lopulliseen asuun. Riippuen siitä kuinka paljon muutoksia ja paikkailua käsikirjoituksen pohjalta ohjaajat vaativat, esitarkastukseen siirrytään joko ihan loppuvuonna tai sitten keväämmällä. Tärkeintä on saada kerrankin julkaisukelpoista tekstiä.
Kun väitöskirja on saatu esitarkastukseen, koittaa kiire artikkeleiden kirjoittamiselle. Niitä pitäisi saada jo sitä ennen, mutta varsinkin esitarkastuksen aikana mahdollisimman montakirjoitettua, suomeksi ja enklanniksi. Pakko sitä on itseään jollakin myydä, ja kun ei ulkonäöllä niin sitten kirjoituksilla. Ehkä tästä vielä ura syntyy - kunnes joku toisin näyttää.
Mutta yhteen summattuna, kiireinen vuosi on edessä, ja jo meneillään. Sosiaaliselle elämälle voi sen jälkeen olla hieman enemmän aikaa, toivottavasti. Mutta ainakin voisi sen jälkeen sanoa onnellisena: olen tohtori, mutta en sellainen joka auttaa ihmisiä.