Puheen performatiivisuuden teorian mukaan sanat ovat tekoja. Sanoilla tehdään asiantiloja ja tuotetaan sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä. Samaten teot ja sanat liittyvät olennaisesti yhteen, teot identifioidaan ja legitimoidaan tietyiksi, hyväksyttäviksi ja onnistuneiksi tietyin sanamuodoin. Ortodoksihelluntailaiselle kastetta ei voi suorittaa yksinkertaisesti Jumalan nimeen, vaan oikea kaste tapahtuu vähintään Jeesuksen nimessä, parhaimmillaan isän, pojan ja pyhän hengen nimessä. Tarkasti määritelty auktorisointi takaa varmuuden - kokemuksen - oikeasta kasteesta. Herätyskristillisyyden kieli on muotoutunut vaalimaan tarkkoja sananmuotoja. Monesti sananmuodot ovatkin tärkeämpiä kuin itse sisältö - jos sitä edes on pohdittu. Sananmuodon tärkeys ei ole erityisen teologisen pohdinnan tulos, vaan juontuu kokemuksen voimasta. Kokemuksen alullepaneva voima voi tosin olla teologisesti asiaa selittävä henkilö, mutta usein silti sanat jäävät muistiin kokemuksina ja yhdistyvät jälkeenpäin tuohon hetkeen elämyksen kautta. Tätä koettua elämystä, kokemusta, pyritään toistamaan lausumalla oikeissa yhteydessä juuri noita samoja sananmuotoja. Katuevankelista korostaa, että jokaisen täytyisi sanoa täsmälleen sanat: "Jeesus Kristus on Herra" - ei sen tähden, mitä sanat merkitsevät, vaan koska hän on kokenut tärkeäksi noudattaa yhtä tiettyä Raamatun tekstiä. Iskulauseiden merkitys uskonnollisuudessa onkin suuri, koska ne voivat tiivistää tunne-elämykset kompaktiin pakettiin. Katuevankelista ei välttämättä ymmärrä, että vastaantulija saattaa miettiä mielessään: "no ei kai hän rouvakaan ole". Sanat ilman sisältöä - oli kyseessä sitten tiedollinen tai kokemuksellinen - ovat vain sanoja, tyhjiä symboleja. Vain sisällön kautta toinen osapuoli pääsisi sisälle puhujan ajatuksiin. Kun sisältö koostuu tunnekokemuksesta, on tämä haasteellista, ellei mahdotonta.
Ps. Muuttohässäkkätauon jälkeen plokikirjoitukset täten jatkuvat. Valitamme tuotantohäiriöistä johtuneita katkoksia.
Ps. Muuttohässäkkätauon jälkeen plokikirjoitukset täten jatkuvat. Valitamme tuotantohäiriöistä johtuneita katkoksia.
Olen törmännyt uskontofilosofiassa tulkintaan, jossa uskonnollista kieltä pidetään eräänlaisina huudahduksina, siis pyrkimyksinä saada kuulia kokemaan saman tunteen ja syvän merkityksen kuin puhuja on kokenut. Iskulause on yhtä hyvin kielipelissä muotoutunut ilmaus, jonka soveltamishetki ja sen seuraukset ovat tunnettuja. Iskulauseessa on mielestäni samalla emotiivisen moraalilauseen aineksia. Sanomalla painokkaasti “Jeesus Kristus on Herra” lausuja esittää huudahduksen, joka sisältää jopa moraalisen viestin. Vahva mustavalkoinen erottelu hyvän ja pahan (maailman) välillä voi olla yksi selvä konnotaatio puheessa. Moraaliset ja viimein ideaaliset rakenteet puheessa tekevät siitä helpommin ymmärrettävää ja lopulta myös seurakunnan sosiaalista yhteenkuuluvuutta tai struktuuria ylläpitävää. Kuten sanottua, emotiivisia merkityksiä on mahdotonta saada täysin auki, ne ovat hyvin tilannekohtaisia. Pääpiirteeltään kuitenkin itse sisältöihin yhdistetyt tunnesisällöt kertovat usein positiivisista asenteista partikulaarin uskonnon merkitysmaailmaa kohtaan. Nämä asenteet ovat muille kulttuurisia signaaleja, jotka kertovat ryhmäjäsenyydestä ja ovat puhujalle sosiaalisen identiteetin rakentajia. Uskonnossa kokemus on syvästi kietoutunut sisältöön ja sen kieli nojaa enemmän asenteihin kuin argumentteihin. Herätyspuheissa syvä sisäinen psyykkinen tila kytkeytyy myös hengelliseen asiasisältöön voimakkaiden persoonan kokemien oivallusten kautta, joiden avulla pyritään hahmottamaan viimeistä (sisäistä) totuutta ja huudahdusten kielellä tehdä kuuliallle selväksi tämä (traaginen) todellisuus. Tunteen puheessa jopa sisältö saattaa näytellä toisarvoista tilaa. “Ruisleipää, ruisleipää, ruisleipää!” muistavat monet eräästä helluntaisaarnasta. Tunnemerkitykset saattavat nousta hyvinkin usein myös toistetuista sisällöistä ja niiden merkitykset voi olla hyvin kulttuurisidonnaista – voimakkaasti sosiaalisesti konstuktoituneita merkityksiä. Fenomenologisesta lähestymistavasta saattaisi löytyä jotain apua tunteidenkin tulkintaan.
VastaaPoista