Iso-Britanniassa tehty laaja tutkimus uskonnon muutoksista paljasti monta mielenkiintoista seikkaa. Kenties yksi mikä aiheutti eniten huvitusta Euroopan uskontotieteilijöiden vuotuisessa konferenssissa, oli kysymys siitä, mikä vaikuttaa ihmisten päätöksentekoon ja valintoihin eniten. Yllättävää ei ollut se, että ihmiset tekevät päätöksiä pääasiassa luottaen eniten omaan päättelykykyynsä sekä intuitioonsa. Yllättävää ei pitäisi uskonnontutkijallekaan olla se, mikä aiheutti tämän naurunpurkauksen auditoriossa, vaikka se on useille ihmisille uusi juttu. Iso-Britanniassa vastaajista alle prosentti nimittäin sanoi, että uskonnollinen johtaja vaikuttaa heidän päätöksentekoonsa eniten. Kun ihmiset miettivät valintoja, heidän mielessään ei suinkaan ole päällimmäisenä uskonnollisten johtajien sanat ja opetukset. Vaikutus näillä toki on, mutta heidän opetuksensa ja ohjeensa sulautuvat osaksi sitä tulkinta- ja kulttuuristen mallien resurssia, jossa ovat myös monien muiden vaikuttajien ja ohikulkevien vaikutteiden mielipiteet ja saadut tiedot. Perhe, suku, ystävät, koko kasvatus ja yksilön kehitys rakentavat hänelle varaston, josta hän ammentaa päätöksenteossaan informaatiota ja malleja. Kyselyn luvut eivät juurikaan vaihdelleet eri uskonnollisten ryhmienkään kohdalla, korkeimmillaan luku kävi noin kahdessa prosentissa.
Vaikka yksittäisillä toimijoilla voikin olla yksilöön vahva vaikutus, yleisellä tasolla vapaassa yhteiskunnassa nämä vaikuttajat saavat vain aniharvan huomion siinä määrin, että heidän toimintansa ohjautuu ensisijaisesti heidän vaikutuksensa myötä. Tämä tutkimustulos vahvistaa myös monipuolista ja monimutkaista kuvaa yksilön päätöksenteosta ja rationaalisuudesta. Yksilön valintojen vaikuttimien erittely on työlästä, koska niin monet asiat vaikuttavat hänen toimintaansa. Vain harvoin yksi toimija nousee siihen asemaan, että hänen sanoillaan olisi suuressa osassa yksilön toimintaa määräävä asema.
Olisiko vastaus siihen, etteivät vaikuttajat saa huomiota, tietoisuus on ilmiön luonteessa? Se näyttäytyy yksilölle ikään kuin hänellä olisi vapaa valinta ja mahdollisuus vaikuttaa, joka kuitenkin liittyy hyvin läheisesti omaan agenttisuuteemme yksilöinä. Yksilön agentin luonne hämää tietoisuuttamme siinä, että kuvittelemme ne periaatteet, jotka olemme oppineet tai jaamme ympäristömme kanssa, heijastavan omia periaatteitamme tehdä ja vaikuttaa. Monella tapaa kulttuuri ja yhteisömme konventiot puhuvat meissä omaa sisäistä kieltä, vaikka tietoisuuden agenttimme ymmärtää ne omiksi "valinnoiksi". Näin itse voisin selittää tulosta. Toiseksi asiaksi nousee se, että pastorin välittäessä moraalisia periaatteita, se muodostaa omalakisen yhteisön “universuminin”, jossa asiat tapahtuvat kuten nämä periaatteet olisivat varmasti tosia, riippumatta siitä vastaavatko ne todellisuutta. Yhteisön normisto ohjaa päätöksiä ja ideologiat muodostavat omia toimintaympäristöjä. Siksi ehkä vaikutukselle ollaan myös sokeita.
VastaaPoistaKyllä ja ei. Yksilötoimijat eivät yleensä yksilöi ja erottele yksittäisiä vaikuttajia siitä valtasuhdeverkostosta, joka luo kulttuuria ja määrää vallallaolevat kulttuuriset mallit, joita noudatetaan tulkinnoissa, valinnoissa ja argumenteissa jne. Sen myötä uskonnollisten johtajien vaikutus on suurempi kuin subjektiivisesti tunnistettu vaikutus. Mutta kyselyn vastauksia voidaan myös tulkita siten, että tämän lisäksi hyvin harvat yksilöt tunnustavat yksittäiset uskonnolliset johtajat sellaisiksi auktoriteeteiksi, joilla olisi irrallisina määräävää vaikutusta valintoihin. Eli kyseessä on osin myös tietoinen toiminta, jossa kokonaiskulttuuri valtasuhteineen on se, mikä määrää, eikä niinkään yksittäinen argumentoija. Kyselyssä kysyttiin, millä on eniten vaikutusta, ei siis yksilöity toiseksi eniten vaikuttavia jne., missä nämä uskonnolliset johtajat olisivat jossain vaiheessa tulleet. Missä vaiheessa, riippuu myös siitä, minkälaisessa uskonnollisessa yhteisössä yksilö on ja minkälaiseksi valtakulttuuri on muodostunut. Teoriassa hajautunut valta yhteisössä mahdollistaa tasapainoisemman maailmankuvan luomisen: jos yhdellä on kaikki valta tai jos toimija on ilman ohjaavaa moniarvoista ja monien tulkintojen yhteisöä, toimijan valinnat saattavat pohjautua mustavalkoiseen symboliuniversumiin ja kritiikittömään tulkintaan. Näin siis teoriassa - ja ainakin joidenkin kouluampujien ym. massamurhaajien toiminnan ja maailmankuvan muodostumisen perusteella nähtynä.
VastaaPoista