Viime kuussa vietin aikaani Tukholmassa, ihan työasioilla. Tänä vuonna EASR:n (European Association for the Study of Religion) konferenssi pidettiin Södertornin Högskolanissa (huomaa oikeahko taivutus). Paikalla oli runsaasti eurooppalaisia uskontotieteilijöitä, sekä ruotsalaisia. Kaikkialle nekin ehtivät. Viime vuonna osallistuin myös EASR:n konferenssiin, sillä kertaa syyskuisen helteisessä Budapestissa. Konferenssit olivat kokemuksina hyvin erilaisia, mutta molemmat antoisia, omilla tavoillaan.
Budapestin konferenssin yhteydessä vietin myös muutaman ylimääräisen päivän, ja piipahdin Wienissä ja Bratislavassa. Näin työmatkaan yhdistyi myös kaupallisempi matkailu, jossa kävin kannattamassa erinäisiä paikallisia yrityksiä. Samalla tuli nähtyä muinaisen Itävalta-Unkarin kaikki kolme suurta hallintokaupunkia yhdellä matkalla. Suosittelen samantyylistä matkaa, jos joku joskus siitä kiinnostuu. Tukholman konferenssista lähdin taas pois päivän etukäteen. Liikaa ruotsalaisia.... tai sitten paljon pienempi matkabudjetti. Ja onhan se Tukholma jo nähty.
Budapest oli ensimmäinen kansainvälinen konferenssi ulkomailla, johon osallistuin ja jossa esittelin myös omaa tutkimustani. Mitään suurta keskusteluvyöryä ei tuo esitys saanut aikaan, mutta jostain se on aloitettava tuokin pr-työ. Sain kuitenkin joitakin kontakteja aikaan eri tutkijoihin. Sen lisäksi tietenkin pääsin tutustumaan eri maissa tehtäviin tutkimuksiin ja tutkijoihin. Näin konferenssi ei ollut hukkaan heitetty tilaisuus, vaan antoisa matka. Suurten konferenssien ongelma on se, että osanottajien tutkimus- ja kiinnostuksen aiheet levittäytyvät niin laajalle, etteivät intressit aina kohtaa - ja siksi keskustelu sessioissa voi jäädä heikoksi. Tukholman konferenssissa kiinnostus, tutkimusintressit sekä kontaktien luomiset keskittyivät juuri samaan tilanteeseen, sessioon jossa oman esitykseni sönkötin enklannilla (kieli oli vielä Suomessa, josta aamulaivalla tulin). Ensimmäisen session jälkeen pystyin rentoutumaan täysin, koska minimivaatimukset konferenssin onnistumiselle olivat täyttyneet.
Kuva avajaisrituaaleista, sekä suorittajista (yllä) että vastaanottajista (alla).
Omien primaari-intressien lisäksi oli erityisen mielenkiintoista kuunnella ruotsalaisen uskontotieteen ja uskonnon tutkimuksen tilasta. Vaikka lahti välillä on pieni, on etäisyys usein turhan suuri. Toivottavasti tulevaisuudessa voisin tehdä jonkinlaista yhteistyötä paikallisten kollegojen kanssa. Yksi tällainen projekti voisi olla tutkia lahden yli matkustavia ja molemmin puolin 'järveä' sukuloivia ihmisiä - heidän identiteettiään, kansalaisuus-ajatteluaan ja uskontoperinteitään.
Ensi vuonna samainen konferenssi olisi Liverpoolissa. Näillä näkymin se jäisi allekirjoittaneelta väliin. Sen korvikkeeksi pitäisi kaiketi metsästää kotimaisia konferensseja. Tai jotain. On siinä konferensseilussa omat hyvät puolensa - ainakin silloin jos intressit voidaan aktuaalisesti kompensoida relevanteilla tuloksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti