keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Keskiluokan tylsyys

Jo aiemmin mainitsin plokissani keskiluokan merkityksen kommunismin torjujana, Marxilaisen teorian vastikkeeksi. Yhteiskuntateoriaa voi rakentaa enemmänkin keskiluokan ympärille. Keskiluokka voidaan nähdä yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjänä ja kaaoksen ehkäisijänä laajemminkin. Mikä on tämä suuri voima, mikä tekee keskiluokasta näin ihmeellisen ja vahvan?

Tylsyys.

Se se on, tylsyys. Keskiluokka on niin keskittynyt tienaamiseen ja elämässä pärjäämiseen, ettei se suvaitse mitään häiriötekijöitä. Näin kaikki suorittamista uhkaava pyritään torjumaan, jotta voitaisiin kunnolla keskittyä taas elämiseen, eli tasapaksuun suorittamiseen, elämässä jonka loppupuolella saattaisi odottaa pelastus, eläke ja edes pieni omaisuus nautittavana - tai taivas uskonnollisille suorittajille.

Keskiluokan tylsyydessä saattaa piillä myös yksi tekijä niin sanotussa sekularisoitumiskehityksessä. Tarkemmin ottaen sekularisaation sijasta voitaisiin puhua uskonnollisuuden muuttumisesta ja monimuotoistumisesta sekä yksilöllistymisestä. Suorittaja-keskiluokka jättää uskonnolliset toimitukset virtuooseille, uskonnollisille eksperteille ja keskittyy tienaamiseen ja elämässä pärjäämiseen. Välillä, jos jää aikaa - lähinnä kriisien kohdalla - voidaan miettiä jumalia ja selittämättömyyksiä, mutta muuten aika kuluu suorittaessa. Toisaalta uskonnollisuus voi osua yhteen intressien kanssa, jos sillä saadaan jotain, statusta, onnellisuutta, omaisuutta, pääomaa tms. Mutta tällöinkin kyse on välineellisestä hyötynäkökulmasta, jossa uskontokin tulee osaksi suorittamista.

Mutta muuten keskiluokka vain jatkaa elämän harmaudessa, ja kasvaessaan se levittää rauhan apatiaa koko yhteiskuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti