Itsestäänselvyyksistä

Omaa väitöskirjaani koskien olen törmännyt toistuvasti yhteen itsestäänselvyyteen. Nimittäin siihen, että kaikki asiasta kirjoittavat tuntuvat pitävän itsestäänselvyytenä sitä, mitä luokka itse asiassa on. Kukaan ei vaivaudu avaamaan käsitettä perustavalla tasolla, ainoastaan siitä seuraavia teorioita ja hypoteeseja. Luokka on niin tuttu käsite, ettei sen määrittelyä kukaan tunnu edes kaipaavan. Silti, tai ehkäpä juuri siitä johtuen, näyttää siltä, ettei yhtenäistä käsitystä luokasta ole olemassa edes pienessä määrin. Kukin tutkija saattaa itse tykönään lisätä uusia attribuutteja oletusten päälle ja kumota toisia, mutta tyhjentävää selitystä itse termistä ja siitä, mihin se kohdistuu, ei tunnu löytyvän. Kuinka yksinkertaista olisi vain sanoa luokan olevan sosiologiassa analyyttinen termi, jota käyttäen tutkitaan yhteiskunnallisia jakoja sosioekonomisella tasolla. Mutta tämänkaltaista lausetta ei tahdo löytyä, ei sitten mistään. Ainoastaan omista kirjoituksista. Tämä vaatii tietenkin laajemman selityksen ja selvityksen, mitä luokka ja sen käyttö merkitsee, mutta alku se on jo tuokin.

Kun jotain termiä käytetään usein, tahtoo sen merkitys ja selitys tulla itsestäänselvyydeksi. Jos termin rajoja ei valvota, saattaa se lopulta menettää yhteytensä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ja muuttua merkitsemään jotain muuta. Tästä syystä eri termien ja asioiden selventäminen kerta toisensa jälkeen ei ole turhaa, vaan jopa välttämätöntä. Kieli ja käsitteet muuttuvat, ymmärrys kasvaa ja tajunta laajenee. Mutta olisi hyvä myös tietää, mihin tajunta on laajentumassa ja mitä kulloinkin milläkin termillä tarkoitetaan ja mihin sitä käytetään.