Maailma muuttuu, mutta Marx pitää edelleen pintansa. On mielenkiintoista havaita, että vaikka 2000-luvun yhteiskunnat ovat länsimaissa hyvin erilaisia kuin 1800-luvulla Marxin päivinä, ovat miehen ajatukset edelleen suuren mielenkiinnon kohteena sosiologiassa. Toinen samanlainen mies on Max Weber. Mutta Weberin teoksista voidaan sentään löytää teoriakehyksiä ja yrityksiä selittää yhteiskuntaa systemaattisesti, kun Marx lähinnä tyytyy esittämään omia ideoitaan yleisellä tasolla.
Toki Marx omalla ydinalallaan - taloustieteessä - loi pidemmälle meneviä suuntaviivoja maailman menosta ja tulevaisuuden visioista. Mutta silti monet hänen tunnetuimmista ideoistaan jäivät tosiaan vain keskustelun tasolle. Yhtä mielenkiintoista on tietenkin se, miten monia ja pitkälle meneviä tulkintoja miehen kirjoituksista on tehty.
Omassa tutkimuksessani on Marx ainakin mainittava. Luokkatutkimuksessa uusmarxilaiset teoriat ovat toinen kahdesta merkittävästä teoriasuuntauksesta; toinen merkittävä suuntaus on uusweberiläinen. En tiedä kuinka paljon valintaan vaikuttaa subjektiivinen kanta turhasta konfliktinhakuisuudesta, mutta toistaiseksi olen tutkimuksessani kallistumassa uusweberiläisten suuntaan. Marxilainen riisto ei vain tunnu istuvan käsitykseeni suomalaisen yhteiskunnan rakenteista. Valintaan tosin vaikuttavat myös johtavien liikkuvuustutkijoiden käyttämät valinnat; parempi mennä heidän valitsemallaan tiellä, niin pääsee helpommalla ja saa enemmän vertailuaineistoa. Eikä oman tutkimusaiheen kannalta ole niin suurta merkitystä, mihin päin kallistuu. Kunhan löytää jotain mihin nojata ja mitä verrata.
Oli niin tai näin, Marx ei unohdu. Eikä Weber, ainakaan jos on kyse sosiologeista.
Toki Marx omalla ydinalallaan - taloustieteessä - loi pidemmälle meneviä suuntaviivoja maailman menosta ja tulevaisuuden visioista. Mutta silti monet hänen tunnetuimmista ideoistaan jäivät tosiaan vain keskustelun tasolle. Yhtä mielenkiintoista on tietenkin se, miten monia ja pitkälle meneviä tulkintoja miehen kirjoituksista on tehty.
Omassa tutkimuksessani on Marx ainakin mainittava. Luokkatutkimuksessa uusmarxilaiset teoriat ovat toinen kahdesta merkittävästä teoriasuuntauksesta; toinen merkittävä suuntaus on uusweberiläinen. En tiedä kuinka paljon valintaan vaikuttaa subjektiivinen kanta turhasta konfliktinhakuisuudesta, mutta toistaiseksi olen tutkimuksessani kallistumassa uusweberiläisten suuntaan. Marxilainen riisto ei vain tunnu istuvan käsitykseeni suomalaisen yhteiskunnan rakenteista. Valintaan tosin vaikuttavat myös johtavien liikkuvuustutkijoiden käyttämät valinnat; parempi mennä heidän valitsemallaan tiellä, niin pääsee helpommalla ja saa enemmän vertailuaineistoa. Eikä oman tutkimusaiheen kannalta ole niin suurta merkitystä, mihin päin kallistuu. Kunhan löytää jotain mihin nojata ja mitä verrata.
Oli niin tai näin, Marx ei unohdu. Eikä Weber, ainakaan jos on kyse sosiologeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti