Lahkomeininkiä

Sana lahko herättää ihmisissä mielikuvia, jotka ovat keskivertosanoja latautuneempia. Jotkut uskontotieteilijät ovat jopa ehdottaneet, että termistä lahko pitäisi luopua, koska sen arkikäyttö eroaa monesti paljon esim. Weberin tarkoittamasta merkityksestä.

Pohjimmiltaan lahko tarkoittaa vastakohtaa kirkolle, puhuttaessa suhteesta valtioon ja yhteiskuntaan. Siinä missä kirkko tarkoitti Weberin kielenkäytössä valtionkirkkoa, lahko tarkoitti valtion määräysvallasta vapaata uskonnollista liikettä. Tästä tosin seuraa - riippuen yhteisöstä - muita tekijöitä, kuten sosiaalinen hyväksyttävyys jne. Mutta itse termi ei varsinaisesti ole latautunut, kuten eivät sanat yleensäkään ilman niiden käyttöä ja sitomista tarkoituksiinsa.

Pitäisikö uskontotieteilijöiden muuttaa termejään? Houkuttelevaa se on siinä suhteessa, että monien mielikuvat poikkeavat suuresti käyttäjän omista. Hankalaksi touhun tekee se, että termejä ja typologiaa (kirkko-lahko) on käytetty jo sadan vuoden ajan runsaasti ja uusien termien lanseeraaminen käyttöön on vaikeaa ja lopputulos epävarmaa. Lisäksi tutkimusten ja kirjoitusten yhteydessä yleensä selitetään termien sisältö, mikä helpottaa asiaan perehtymätöntäkin ymmärtämään jutun juonen.

Jotain kommervenkkejä aion tehdä typologian kanssa tulevan reilun kolmen vuoden aikana, mutta mitään mullistavia uutuuksia en aio tehdä. Perusajatus typologiassa on hyvä, vain pientä päivitystä nyky-yhteiskuntaan ja voilà. Kunhan ensin keksisi mitä ne päivitykset ovat...