Yhteiskuntatutkimuksen yksi merkittävä mies, Pierre Bourdieu ei ilmeisesti pitänyt Marxilaisesta kapitalismitulkinnasta. Nimittäin siitä, että pääoman käsite rajoitettaisiin vain taloudelliseen pääomaan. Yhteiskunnan pyörteissä taloudellinen kapitalismi ei ole edelleenkään saanut yliotetta muista elämän aloista. Bourdieu muistutti, että on olemassa myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Nämä kaikki jakavat ihmisiä ja asettavat heitä erilaisiin asemiin suhteessa toisiinsa ja mahdollisuuksiinsa toimia.
Yksi tunnetuimmista kulttuurisen pääoman esimerkeistä Bourdieulla on koulutus. Ranskalaisena hänen koulutussosiologiansa lähtökohdat eroavat hieman siitä, mitä suomalainen ajattelisi, esimerkiksi eliittikoulujen myötä. Mutta kyllä suomalaisetkin uusintavat luokkajakoja omilla koulutusvalinnoillaan. Koulutus taas määrää edelleen paljon sitä, mihin ammattiin ja tuloluokkaan ihminen ajautuu. Mutta ei tässä vielä kaikki. Koulutuksen myötä - yhdessä kaiken muun historian ja lähtökohtien kanssa - ihminen sosiaalistuu erilaisiin ympäristöihin ja tapoihin. Yllättävän paljon ja usein ihmiset jatkavat oman perheensä tiellä. Muun muassa tätä ja muitakin valintoja voidaan selittää kulttuurisella ja sosiaalisella pääomalla.
Pääoman käsite ei tarkoita absoluuttista jatkuvuutta ja toistoa, vaikkakin Bourdieun mukaan kulttuurinen pääoma onkin pysyvämpää kuin ekonominen pääoma. Ihmisillä on - tai ainakin pitäisi olla - vapaassa demokratiassa mahdollisuuksia edetä uralla, liikkua sosiaalisilla portailla, muuttaa elinympäristöään ja elinpiiriään. Miksi vaihtuvuus ja liikkuvuus sitten on niin vähäistä? Sosiaalistuminen selittää jotakin, mutta aikuisen ihmisen valintoja selittämään tarvitaan muutakin. Yksi monien palasten joukossa on pääoma. Mitä mahdollisuuksia ihmisellä on - Weber puhui omassa luokkateoriassaan resursseista - ja miten niitä käytetään, muovaa ja määrittää ihmisen paikkaa yhteiskunnassa. Raamatullisesti ja 'kaanaankielellä' ilmaistuna: "miten käytät leiviskäsi?"
Yksi tunnetuimmista kulttuurisen pääoman esimerkeistä Bourdieulla on koulutus. Ranskalaisena hänen koulutussosiologiansa lähtökohdat eroavat hieman siitä, mitä suomalainen ajattelisi, esimerkiksi eliittikoulujen myötä. Mutta kyllä suomalaisetkin uusintavat luokkajakoja omilla koulutusvalinnoillaan. Koulutus taas määrää edelleen paljon sitä, mihin ammattiin ja tuloluokkaan ihminen ajautuu. Mutta ei tässä vielä kaikki. Koulutuksen myötä - yhdessä kaiken muun historian ja lähtökohtien kanssa - ihminen sosiaalistuu erilaisiin ympäristöihin ja tapoihin. Yllättävän paljon ja usein ihmiset jatkavat oman perheensä tiellä. Muun muassa tätä ja muitakin valintoja voidaan selittää kulttuurisella ja sosiaalisella pääomalla.
Pääoman käsite ei tarkoita absoluuttista jatkuvuutta ja toistoa, vaikkakin Bourdieun mukaan kulttuurinen pääoma onkin pysyvämpää kuin ekonominen pääoma. Ihmisillä on - tai ainakin pitäisi olla - vapaassa demokratiassa mahdollisuuksia edetä uralla, liikkua sosiaalisilla portailla, muuttaa elinympäristöään ja elinpiiriään. Miksi vaihtuvuus ja liikkuvuus sitten on niin vähäistä? Sosiaalistuminen selittää jotakin, mutta aikuisen ihmisen valintoja selittämään tarvitaan muutakin. Yksi monien palasten joukossa on pääoma. Mitä mahdollisuuksia ihmisellä on - Weber puhui omassa luokkateoriassaan resursseista - ja miten niitä käytetään, muovaa ja määrittää ihmisen paikkaa yhteiskunnassa. Raamatullisesti ja 'kaanaankielellä' ilmaistuna: "miten käytät leiviskäsi?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti