Edelleen odotellessani apurahapäätöksiä - joista ensimmäisen pitäisi tulla vielä tällä viikolla - stressitasoni nousee kumulatiivisesti. Samaan aikaan tapahtuva kiire onneksi helpottaa asiaa sen verran, että päätöksiä ei mieti aktiivisesti koko ajan. Ensi viikolla olisi seuraava apurahahakemus jätettävä, jos niitä vielä jättää. Senkin vuoksi olisi hyvä, jos huomenna postiluukusta putoaisi kaunis kirje, jossa ilmoitettaisiin minun ystävällisesti saavan ensi vuodeksi toimeentulon ja tutkimusrahoituksen. Sitä odotellessa on hyvä nukkua ja huomenna käydä ihmettelemässä aamutuimaan ranskankieltä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti